Miten boulderointi aloitetaan ilman aiempaa kokemusta?
Boulderointi houkuttelee aloittelijoita usein juuri siksi, että lajia kokeillakseen ei tarvita aikaisempaa tietoa lajista tai kattavaa varustevalikoimaa. Silti ensimmäinen käynti kiipeilyhallissa voi tuntua hämmentävältä, jos ei tiedä, mistä aloittaa. Tässä artikkelissa käydään läpi kaikki oleellinen, jotta ensimmäinen harjoituskerta sujuu luontevasti ja mukavasti.
Mitä tapahtuu ensimmäisellä kerralla?
Boulderointi on sisäkiipeilyn muoto, jossa kiivetään matalilla seinillä ilman köyttä. Seinien alla on paksut patjat, jotka pehmentävät putoamista, joten lajin aloittaminen on turvallista ilman aiempaa kiipeilykokemusta. Ensimmäisellä kerralla ei tarvitse osata mitään etukäteen.
Käytännössä ensimmäinen käynti etenee niin, että rekisteröinnin ja sisäänpääsymaksun jälkeen vaihdetaan kiipeilykengät, tutustutaan turvallisuussääntöihin, reittien vaikeusasteisiin ja lähdetään kokeilemaan. Aluksi kannattaa valita helpoimmat reitit ja totutella esimerkiksi siihen, miten kehon paino siirtyy jalalta toiselle seinällä. KiipeilyAreenan halleissa henkilökunta neuvoo alkuun, ja ensimmäistä kertaa varten löytyy myös kattavasti lisätietoa.
Ensimmäinen sessio on parasta pitää lyhyenä, noin tunnin pituisena. Kädet ja sormet väsyvät nopeasti, koska keho ei ole vielä tottunut lajiin.
Mitä varusteita tarvitaan?
Boulderointi ei vaadi aloittelijalta paljoa. Tärkeimmät varusteet ovat kiipeilykengät ja magnesium, ja molemmat saa vuokralle tai ostettua paikan päältä.
Kiipeilykengät ovat lajin tärkein varuste. Ne ovat normaaleja kenkiä tiiviimmät, ja niiden kumipohja tarttuu tehokkaasti otteiden pintaan. Aloittelijalle riittää hyvin perusmalli, joka on miellyttävä pitää. Liian tiukat kengät eivät paranna aloittelijan suoritusta vaan tekevät kiipeilystä epämiellyttävää. Kiipeilykengät saa vuokralle kaikista KiipeilyAreenan halleista, joten omia ei tarvita ensimmäiselle kerralle.
Magnesium auttaa kuivatamaan hikiset kämmenet ja parantaa pitoa. Magnesiumia saa myös lainaan hallilta. Muista lisäksi pukeutua joustaviin vaatteisiin. Mitään erikoisvarusteita ei tarvita.
Reittien vaikeustasot selitettynä
Boulderoinnissa reitit merkitään numero-kirjainyhdistelmällä, joka kertoo reitin vaikeustason. Kaikki Kiipeilyareenan hallit käyttävät samaa greidaussysteemiä: helpommat reitit on merkitty ”4A” ja vaikeimmat reitit ”8A” ja siitä ylöspäin. Vaikeusastetaulukko etenee 4A, 4B, 4C, 5A, 5B ja niin edelleen. Joskus reitti saa peräänsä plus-merkin, jos reitissä on esimerkiksi yksi vaikeampi kohta eli ”kruksi”.
Reitti koostuu otteista, joita pitkin kiivetään alhaalta ylös tai sivulta sivulle. Aloitusotteet on usein merkitty erillisellä käsimerkillä tai kahdella käden kuvalla ja toppiote on viimeinen ote reitillä. Reittiä kiivetessä saa käyttää vain oman reitin otteita, ei viereisiä.
Kannattaa aloittaa helpommista reiteistä ja edetä omaan tahtiin. Vaikka jokin reitti tuntuisi ensin mahdottomalta, se useimmiten ratkeaa, kun tekniikka kehittyy. Tärkeintä ei ole kiipeillä vaikeita reittejä vaan esimerkiksi oppia tuntemaan, miten keho toimii seinällä.
Tekniikan perusteet: jalkatyö ja kehon asento
Yksi boulderoinnin tekniikan ydinasioista on jalkatekniikka. Aloittelijat usein luottavat liikaa käsivoimaan, sillä jalkatekniikka ei ole vielä kehittynyt. Jalkatekniikka kehittyy ajan ja harjoittelun myötä.
Jalkaotteet voivat olla hyvinkin pieniä ja tällöin kengän kärki tai sen sivu asetetaan tarkasti otteen päälle. Tämä vaatii harjoittelua, mutta jo muutaman session jälkeen jalkojen käyttö alkaa tuntua luontevammalta.
Kehonhallinta ja painonsiirto ovat toinen keskeinen asia boulderoidessa. Kun paino siirtyy jalkojen päälle, kädet voivat kurottaa seuraavaan otteeseen ilman, että koko keho roikkuu käsivoimien varassa. Hyvä harjoitus on seistä seinällä paikallaan ja kokeilla, mihin suuntaan kehoa kallistamalla paino siirtyy jalkojen päälle.
Yleisimmät virheet, joita aloittelijat tekevät
Aloittelijoiden yleisin virhe on liiallinen käsivoimaan turvautuminen. Kun jalkatekniikka ei ole vielä hallussa, kädet joutuvat tekemään liian suuren osan työstä, mikä väsyttää nopeasti ja tekee kiipeilystä raskasta.
Toinen tyypillinen virhe on kiirehtiminen. Seinällä on luontevaa pysähtyä, etsiä seuraava ote ja suunnitella liike ennen kuin lähtee etenemään. Nopea ja hätäinen kiipeily johtaa usein siihen, että liikkeet jäävät epävarmoiksi.
Kolmas virhe on harjoittelun jatkaminen silloinkin, kun kädet ovat jo selvästi väsyneet. Väsyneenä tekniikka hajoaa, ja riski loukata sormet tai ranteet kasvaa. Lyhyet tauot reittien välillä ja harjoittelun lopettaminen ajoissa ovat merkkejä viisaasta harjoittelusta, ei laiskuudesta.
Jos haluat oppia tekniikan perusteet ohjatusti ja varmistaa, että harjoittelu lähtee oikeaan suuntaan, KiipeilyAreena järjestää boulderoinnin alkeiskursseja Kalasatamassa. Kaksituntisella kurssilla käydään läpi turvalliset perustekniikat kokeneen ohjaajan opastuksella. Kurssi soveltuu hyvin aloittelijoille, joilla ei ole aiempaa kokemusta boulderoinnista.
