Miten kiipeily parantaa lihasvoimaa ja tasapainoa?
Kiipeily kehittää lihasvoimaa ja tasapainoa, koska se kuormittaa koko kehoa yhtä aikaa. Kuntosalilla treenataan usein yksi lihas kerrallaan, mutta kiipeillessä ylävartalo, keskivartalo ja jalat työskentelevät yhdessä. Moni ei edes huomaa treenaavansa, koska huomio on seuraavassa otteessa. Tässä artikkelissa käymme läpi, mitkä lihakset kiipeilyssä kehittyvät, miten kiipeily vaikuttaa tasapainoon ja kuinka nopeasti kehityksen huomaa.
Mitkä lihakset kehittyvät kiipeillessä?
Kiipeily kehittää eniten selkää, käsivarsia, hartioita ja keskivartaloa. Leveä selkälihas, hauis ja kyynärvarret tekevät töitä aina, kun kiipeilijä vetää itseään ylöspäin tai roikkuu otteessa. Keskivartalon lihakset pitävät samaan aikaan kehon lähellä seinää. Myös jalat kehittyvät, sillä hyvä kiipeilijä nousee ensisijaisesti jaloillaan. Kiipeilyssä työskentelevät:
- Ylävartalo: leveä selkälihas, hauis, hartiat ja kyynärvarret
- Keskivartalo: vatsa- ja selkälihakset, jotka pitävät kehon lähellä seinää
- Alavartalo: reidet, pohkeet ja lonkankoukistajat, kun haetaan jalansijaa ja ponnistetaan ylöspäin
- Otevoima: kehittyy, kun kiipeilijä kannattelee omaa painoaan.
Miten kiipeily parantaa tasapainoa ja kehonhallintaa?
Kiipeily parantaa tasapainoa, koska jokaisella reitillä painoa täytyy siirtää hallitusti otteelta toiselle. Kiipeilijä miettii jatkuvasti, mihin painon voi siirtää, miten lantion saa pidettyä lähellä seinää ja missä asennossa seuraava ote on helpoin ottaa. Kun tätä toistaa, oppii tuntemaan oman painopisteensä ja liikkumaan hallitummin.
Samalla vahvistuvat syvät tukilihakset ja asentotunto eli kyky aistia, missä asennossa keho on. Niistä on hyötyä myös arjen liikkumisessa. Monet aloittelijat huomaavat liikkuvansa seinällä varmemmin jo muutaman viikon jälkeen.
Onko kiipeily hyvä koko kehon treeni?
Kiipeily on tehokas koko kehon treeni, koska samalla kerralla kehittyvät voima, kestävyys, koordinaatio ja liikkuvuus. Lihakset työskentelevät sekä staattisesti, kun kiipeilijä pitää otteesta kiinni, että dynaamisesti, kun hän liikkuu ylöspäin.
Köysikiipeilyssä myös sydän ja keuhkot pääsevät töihin. Salmisaaren korkeimmat seinät ovat 29 metriä, ja pitkän reitin kiipeäminen alusta loppuun on kunnon kestävyyssuoritus.
Kuinka nopeasti kiipeily näkyy voimassa?
Säännöllisesti kiipeilevä huomaa kehityksen yleensä 4–6 viikossa. Alussa sekä voima että tekniikka kehittyvät nopeasti. Kehittymiseen vaikuttavat eniten:
- Säännöllisyys: 2–3 kertaa viikossa vie selvästi pidemmälle kuin satunnaiset käynnit.
- Boulderointi: lyhyitä ja intensiivisiä reittejä ehtii yrittää yhden käynnin aikana monta kertaa, mikä kehittää voimaa tehokkaasti.
- Tekniikka: kun jalkoja osaa käyttää paremmin, kiipeäminen sujuu ilman, että voimaa tarvitaan enemmän.
Sopiiko kiipeily aloittelijalle?
Kiipeily sopii aloittelijoille ja kaikenikäisille, koska jokainen valitsee reitit oman tasonsa mukaan. Halleista löytyy reittejä sekä ensikertalaisille että kokeneille kiipeilijöille, ja kiipeilyn hyödyt alkavat jo ensimmäisestä kerrasta.
Salmisaaressa ja Ristikossa itsevarmistavilla laitteilla pääsee kiipeämään jopa 12 metriin ilman aiempaa kokemusta. Henkilökunta näyttää paikan päällä, miten laitteita käytetään, ja varusteet voi vuokrata hallilta. Oikean tekniikan oppii alusta alkaen boulderoinnin alkeiskurssilla.
Ennen ensimmäistä käyntiä kannattaa lukea ensikertalaisen ohjeet ja katsoa turvallisuusvideo etukäteen. Säännölliselle kiipeilijälle edullisin vaihtoehto on jäsenyys, jolla pääsee kaikkiin halleihin: Salmisaareen, Kalasatamaan ja Ristikkoon.
